Taidetta Neristanista

Reilu viikko sitten Torkinmäen kutoset kulkivat Kokkolan Neristanissa tutkimassa, havainnoimassa ja kuvaamassa taloja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tänään opet Niina ja Noora, sekä toisessa luokassa Miia ja Marjaana palauttavat lasten mieliin kokemukset Neristanista. Työskentelyn lähtökohtana on oppilaiden ottamat kuvat.

Opettajien laatima Keynote-esitys johdattaa taidetyön pariin. Neristan on innoittanut monia taiteilijoita ja oppilaat ohjataan tutkimaan näitä töitä. "Mistä tunnistaa taideteoksen olevan Neristanista? Vanhat lamput, vinot seinät, ikkunat, pienet talot isojen välissä".

Graafikko Hannele Kinare on tehnyt grafiikkaa Neristanista. Tutustumme myös puulevyille maalattuihin taloihin, joissa taiteilija on ottanut omia vapauksia tulkitessaan ilmeikkäitä vanhoja rakennuksia. Myös Tom Tiaisen kuvakirja "Neri - A Novel without words" esitellään lapsille ja tutustumme upeisiin kuvituksiin videon kautta.

Tämä tunnin tavoitteensa on maalata tai piirtää oma näkemys Neristanista omien havaintojen tai kuvien pohjalta. Tärkeintä on tehdä oma tulkinta ja ilmaista omia havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti.

Oppilailla on vapaus valita, tekevätkö he vesiväreillä, lyijykynällä, vahaliiduilla vai kuivapastelliliiduilla. Myös sekatekniikka on vaihtoehto.

Oppilaat alkavat käydä jutellen läpi muistikuviaan Neristanista ja pohtia oman työn aihetta. On mukava tunnelma, kaikki keskittyvät aiheeseen.

- Mä en saa tätä seinää suoraan...

- Ei se haitta, ei ne ookkaan suoria siellä.

- Mä haluan tehä näistä semmoset hienot ikkunat.

Oppilaat pääsevät helposti kiinni työskentelyyn. Myös eri tekniikat ovat viljalti käytössä. Osa ryhtyy maalaamaan vesiväreillä, osa valitsee pastellivärit, osa puuvärit. Kännykät ovat pöydillä ja oppilaat katsovat mallia valitsemastaan kuvasta. Työn alla on yksityiskohtia ikkunoista ja seinistä, mutta myös katunäkymää ja yksittäisiä taloja.

- Nyt saat ainakin keskittyä johonkin olennaiseen.

- Tästä tulee kokonaan avonainen ikkuna.

- Tosi hyvä toi mitä sä piirrät!

- Se on hyvä, se on sun näkemys. Opet antavat kannustavaa palautetta.

- Saako jäädä välkäksi tekeen?

- Vähäkö hieno! Näytä!

- Katopa mun katulamppua.

- Teiks säkin katulampun? Kuin hieno!

- Siisti!

- Minkä värinen katto pon punasessa talossa?

- Musta.

- Sellanen hiilenharmaa.

- Mä haluaisin tehä tähän semmosen kanan päälle, semmosen tuuliviirin.

- Se tunne, kun mä yritän tehä sitä lamppua ja se ruopee näyttämään jo siltä muodolta!

- YES! Valmista!

Vireillä on pientä keskustelua, mutta suurin osa oppilaista työskentelee hiljaa oman taideteoksen parissa. Kynät suhisevat, vahaliidun rahina paperia vasten ja hiljainen jutustelu keskittymisen lomassa luo luovan ja rauhoittavan tunnelman. Neristan alkaa elää papereilla, talot tupsahtelevat valkoisille pinnoille, katulamppujen valo piirtyy kynästä esiin ja kattojen kaltevat rivistöt luovat perspektiiviä viivoittimen ja lyijykynän jäljessä.