Hiirien sadonkorjuu

Tämän ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnittelijoita ja toteuttajia ovat opiskelijat Niina, Heidi ja Linda.

Toisessa luokassa opiskelijat aloittivat hiirien sadonkorjuujuhlien valmisteluja. Mutta aivan ensin oppilaille piti saada omat hiiret. Niinpä koulun pihakarttaan piirretyn rastin takaa löytyi aarre, sangollinen kiviä. Jokainen sai oman sopivasti käteen mahtuvan kiven ja pian huomattiin, että kivestä tulisikin oma hiiri. Oppilaat saivat valita villaa ja alkaa huovuttaa kiven päälle kerroksia, jotta kivestä alkaisi syntyä hiiri. Voi sitä tekemisen iloa ja hyvä tunnelmaa. Saippuavesi lotisi ja kivistä alkoi muotoutua sinisiä, harmaita, kirjavia, punaisia ja keltaisia hiiriä.

- Mulla on persoonallinen, totesikin eräs oppilas ylpeänä.

Keskiviikkona pikkuhiiret olivat odottamassa luokassa. Silmät eivät olleet vielä auenneet, mutta nytpä oppilaat saivat herätellä pikkuhiiret isommiksi. Niille ommeltiin silmät, korvat, viikset ja häntä. Ja nyt oli luokassa monta iloista

pikkuhiirtä, jokainen ihan omanlaisensa yksilö! Oppilaat saivat tehdä hiirelle id-kortin ja valita ihan oman nimen hiirelle. Id-kortin asiat opittiin ja englanniksi, onhan hiirellä oltava kansainvälinen id-kortti. Äiti -hiiri tutki erilaisia kasviksi ja ihmetteli niiden muotoa ja tuoksua ja miten ihania ne ovat. Mikähän on jokaisen hiiren oma lempikasvis! Ja miksi?

Tiistaina oppilaat olivat metsästäneen aulasta erilaisia kasviksi ja kirjoittaneet niistä kuvailevia lauseista.