Keskiaikaiset pidot

Torstai-aamuna luokan seinällä olevasta Suomen keskiaika -kilven viidestä osiosta oli enää yksi peittämättä: ruoka. Kahden viikon aikana oli käsitelty linnat, kirkko, arki ja säädyt niiden tavoitteiden valossa, jotka oli alussa asetettu. Päivä alkoi ensin matematiikan kotitehtävävideon purkamisella. Oppilaat olivat kuvanneet laskutehtävän, ja luokassa oppilaat katsoivat videon ja siitä tuli rakentaa lauseke. Oppilas, joka oli videon kuvannut kuunteli muiden ratkaisuja ja yhdessä haettiin oikea ratkaisu laskun laatineen oppilaan johdolla. Opet auttoivat, kun syntyi pohdintaa oikeasta tavasta rakentaa lauseke videossa esitetystä tehtävästä. Oppilaat kuuntelivat ja pohtivat herkeämättä, oli todella keskittynyt ja intensiivinen tunnelma.

Ennen pitojen alkua käytettiin tunti siihen, että oppilaat saivat viimeistellä Book Creatoriin laatimansa kirjat keskiajasta. Taululla oli lista töistä ja tehtävistä, joiden tuli löytyä kirjasta. Jakson aikana oppilaita oli vastuutettu tiedon hankinnassa myös omatoimisen lukemisen kautta.

kirkko, säädyt, arki (lukuläksy "matkalla Suomen keskiaikaan" ja muistiinpanot, linnat (oma tehtävä ja lukuläksy "Ruotsi hallitsee" ja muistiinpanot), puuveitsen valmistusprosessi ja itsearviointi. Itsearvioinnissa tuli kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Minkä numeron antaisit itsellesi? Perustele. Missä onnistuit mielestäsi hyvin? Mikä työssäsi kaipaisi vielä hiomista?

Jakson alussa oppilaille oli esitetty arviointikriteerit, joista löytyi jokaisen numeron kohdalta kriteerit ja tavoitteet, jotka saavuttamalla sen voisi saada. Kriteerit opiskelijat olivat laatineet huolella jakson tavoitteisiin ja niihin liittyviin tavoitekuvauksiin perustuen.

Oppilaat ryhtyivät itsenäisesti jatkamaan keskeneräisiä osioita. Joku oli tehnyt kaiken muun ja ryhtyi laatimaan itsearviointia. Tämä herätti paljon totista pohdintaa ja rehellistä arviointia, mikä numero tavoitekuvauksineen olisi oppilaan mielestä hänelle oikeutettu. Osa kuvasi puuveitsen, osa jatkoi loppuun arki -teemapäivänä kesken jäänyt mustekirjoitus -tehtävää, osa täydensi muita Book Creatorin keskeneräisiä osia. Hiljainen, keskittynyt ja hyvin huolellisen tekemisen paneutumisen tunnelma vallitsi luokassa.

- Tartteeko kukaan täällä apua, kysyi keskittyneen häärinnän keskeltä eräs oppilas. Hän oli valmis ja oivalsi, etä voisi auttaa muita. Todella ihanaa. Yhteisö, jossa luotetaan ja kasvatetaan yhteisölliseen toimintaa ja toisten huomioimiseen myös kasvattaa yhteisöllisiä sellaisia yksilöitä.

- Koska nää veitset saa viedä kotiin ? kysyi eräs poika ennen välituntia.

- Tänään, tänään on se päivä, sanoi Sanna-ope.

- Mä olen todella ylpeä tästä terästä, oppilas sanoi sivellen todella kaunista ja ohutta puuveitsen terää.

- Syystä olet, kai kirjoitti tuon sinne itsearviointiin? Sanna-ope kysyi.

- En, mä meenkin kirjoittamaan.

Mitä luonnollisin formatiivisen palautteen hetki, jossa oppilas sanallisti omaa toimintaa ja opettaja ohjasi edelleen huomaamaan, että juuri se on itsearviointia ja arvokasta kirjattavaksi ylös.

Pitääkö tää kirja lähettää PDF vai e-pub -muodossa, erä oppilas kysyi saatuaan kaiken valmiiksi.

Luonnollista ja transformatiivista teknologian integroimista oppimisen ja myös teknologiaan liittyvien asioiden oppimista ja käsitteellistämistä, tulevaisuuden taitoja.

Kymmeneltä oli aika siirtyä teeman pariin eli keskiaikaisiin pitoihin. Luokassa oppilaille kerrottiin päivän tavoitteet ja annettiin ohjeet ritarimerkin ansaitsemisesta. Tänään jokainen saisi tavoitella itsearviointina ritarimerkkiä, sen mukaan, mitä oli jakson alussa Oppilaat johdatettiin tutuksi tulleen tarinanuotion äärelle ja siellä Pitojen Emäntä piti puheen. Tämän puheen merkitys oli tärkeä, oppilaiden tuli huolella kuunnella sitä, sillä myöhemmin päivän aikana jokaisen tuli laatia oma pieni pitopuhe.

"Tervetuloa arvon tytöt ja pojat minun keittiööni. Olen suuresti ilahtunut, etä olen saanut teidät vieraikseni. Haluan muistuttaa siitä, ettei hyviin pöytätapoihin kuulu sopimaton kielenkäyttö, eikä toisten keskeyttäminen. Jos röyhtäilet, niin tee se tyylikkäästi. Muistattehan, että ylensyönti on rangaistava teko."

Oppilaille jaettiin reseptit kääröissä ja heidän tuli yhdessä selvittää, miten ja mitä tehdä. ryhmille annettiin paljon vastuuta. Ennen ryhmäytymistä, nuotion päällä olevasta padasta nostettiin pieniä tippejä, tiedonjyväsiä keskiaikaiseen ruokakulttuuriin liittyen. Oppilaat istuivat tyynyissä nuotion äärellä piirissä, oli hiiren hiljaista mutta ylen keskittynyt tunnelma.

Tiedonjyvät nostettiin yksitellen a luettiin ääneen. S2 -luokassa säännöllinen lukemisen harjoittelu ja kielentäminen on erityisen tärkeää.

"Ateria saatettiin aloittaa makealla ja usein ateria myös päättyi makeaan."

"Ruokapalaa ei saanut laittaa suola-astiaan, vaan sitä piti tupotella ruoan päälle"

"Keskiajan vihanneksia olivat papu, herne kaali palsternakka lanttu ja kaali."

"Ruokakulttuuri heijastui myös säätyihin. Alimmat säädyt söivät yksinkertaisia kasviksia ja aateliset saivat nauttia lihaa."

"Ruokapöydässä ei saanut kaivella korvia tai kynsiä, itseään ei saanut myöskään raapia pöydässä. Naapurin hihaan ei saanut niistää."

Tiedonjyvät olivat kiinnostavia ja herättivät myös hilpeyttä. Draamallinen leikki keskiajan ruokailutavoista nostatti mukavasti energiaa ja siirryttiin nuotion hiljaisesta tunnelmasta aktiivisempaan tunnelmaan; kohti ruoanlaittoa. Tilaan oli kätketty koreihin reseptikääröjä ja niistä oppilaat löysivät nimensä ja tätä kautta ryhmänsä. Reseptin lukeminen toimi luetunymmärtämisen tehtävänä. Alkoi juuri se ihana ja odotetun kuhina ja tohina, kun oppilaat alkoivat valmistaa ruokaa. Todella ihanaa aktiivista ja oppilaslähtöistä autenttista toimintaa.

Oppilaat keskustelivat mitoista ja mittayksiköistä, pesivät, sekoittivat, leikkasivat ja sekoittivat. jokaiselle löytyi tekemistä.

Ryhmät toimivat innostuneesti ja jakoivat tehtäviä, syntyi ohrarieskoja, riisivanukasta ja paistettuja kasviksia. Tekemisen ja onnistumisen kokemuksia tuli jokaiselle, myös oppimista. Miltä näyttää riittävän hyvä ohrataikina? Kuinka kauan maitoa voi keittää, ettei se pala pohjaa? Missä vaiheessa kaikki ainekset sekoitetaan?

Ja kun ryhmät saivat työt tehtyä ja paikkansa ja välineensä siivottua, oppilaat siirtyivät yksilötehtäviä pariin laatimaan omaa pitopuhetta. Siinä he hyödynsivät tarinanuotiolla luettuja tiedonjyviä.

Iltapäivällä kokoonnuttiin keskiaikaisiin pitoihin. Ovella kädet pestiin seremoniallisesti appelsiinivedessä. Monenlaista aistien kautta tapahtuvaa oppimista oli upotettu päivän kehykseen. Oppimisen kannalta on tärkeää huomioida, että maut, äänet, hajut ja kosketuksen kautta tapahtuvat kokemukset piirtävät pysyviä muistijälkiä. Tällainen oppimisen muoto on tehokasta tiedonhankintaa!

Yksi oppilaista aloitti pidot pitopuheella. "...On ihan hyvää, porkkanoita, leipä ja vanukasta, ottakaa ilomielin, hyvää ateriointia."

Myös toinen oppilas

"Haluaisin vielä kiittää kaikkia näitä tekijöitä eli teitä, kiitos niistä ohrarieskoista ja muistakaa, älkää puhuko sopimattomia asioita, puhukaa vähän hiljemmalla äänellä ja nauttikaa!". Ohrarieskat voideltiin itse tehdyllä veitsellä, keskiaikaiseen tapaan pitoihin tuotiin mukana oma veitsi.

Kyllä oli komiat pidot, taustalla soi keskiaikainen musiikki, puheensorina säesti hyväntuulista ruokailua ja pidoissa kaikilla oli niin mukavaa, että olisitpa saanut olla mukana!